keskiviikko 12. huhtikuuta 2017

Blokkaa poliisiauto, veisaa virsi

Suomen evankelisluterilainen kirkko tänään: pastori Marjaana Toiviainen seurakuntineen veisaa virttä poliisiauton konepellillä. Video on todennäköisesti kuvattu lentokentällä turvapaikanhakijoiden palautusten yhteydessä.

www.facebook.com/nohynek/videos/10155057962357348/

Virsi 600 eli "Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan..." on otettu poliittiseen käyttöön, kuten kirkolle toki nykyään sopiikin. Videolta pomitussa kuvassa näkyy oikealla myös vihreiden kansanedustaja Ozan Yanar. Vajaa viikko myöhemmin Yanar valittiin myös Helsingin kaupunginvaltuutetuksi.


sunnuntai 9. huhtikuuta 2017

Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä asettui Migrin päätöksiä vastaan

Kaarinan seurakunnassa Kuusiston kirkossa luettiin pääsiäisen alla hylättyjä turvapaikkahakemuksia. Puheen tilaisuudessa piti kirkkoherra Ville Niittynen. Facebook-sivullaan (päivitys 7.4.2017) seurakunta kertoo, että näin "hädässä olevat ihmiset saivat äänen".


Milloin papit ja muut kirkon edustajat "antavat äänen" esimerkiksi jollekulle niistä, jotka ovat omassa henkilökohtaisessa elämässään joutuneet kärsimään nykyisestä turvapaikkapolitiikasta? Miksi kirkko näkee ihmiset nykyään vain ryhminä? Kirkon edustajien kannanottoja lukiessa tuntuu yhä useammin siltä, että heidän ajattelunsa ja ihmiskuvansa on kopioitu Feministipuolueelta. Pystyvätkö he nykyään edes kohtaamaan yksittäistä ihmistä ihmisenä, näkemään omien kliseisten jakojensa ja sloganiensa taakse? Retorisia ja turhia kysymyksiä, joita seurakunnan työntekijöiden itsensä ei onneksi tarvitse edes miettiä.

perjantai 10. maaliskuuta 2017

Papit sanovat tervetuloa!

Kirkko on ottanut turvapaikanhakijat erityiseen suojelukseensa. Jo lähes 30 seurakuntaa aikoo lukea Migrin kielteisiä päätöksiä kirkoissa, kuten Kirkko ja kaupunki -lehden jutusta ilmenee:

www.kirkkojakaupunki.fi/-/turvapaikkapaatoksia-luetaan-ainakin-27-seurakunnassa

Kirkko on toki ollut pakolaisten asialla alusta saakka. Se oli ajan hermolla jo syksyllä 2015, kun massiivinen turvapaikanhakijoiden aalto eteni Suomeen saakka. Tämä kirkonmiesten ja -naisten Tervetuloa-video julkaistiin syyskuun alussa 2015:




Videolla näkyy ainakin pari kunnallisvaalien ehdokasta. Turun Katariinanseurakunnan pastori Remo Ronkainen hymyilee kyltteineen aivan ensimmäisten joukossa (Ronkainen oli tuolloin pappina Mikaelinseurakunnassa Turussa). Hän on kristillisdemokraattien ehdokkaana. Kohdassa 1.34 ilmaantuu kuviin Turun Mikaelinseurakunnan kappalainen Pasi Jaakkola, joka on tulevissa vaaleissa Kokoomuksen listoilla, niin ikään Turussa.







tiistai 10. tammikuuta 2017

Turun kaupunginkirjasto: matkustakaa Somaliaan ja Irakiin!

Turun pääkirjastossa on useita vaihtuvia näyttelyitä, mutta yksi niistä on osoittautunut yllättävän pysyväksi. Seuraava kuva on otettu 11. marraskuuta 2016:



Tässä kirjavalikoima näkyy hiukan paremmin, kuva edelleen marraskuulta:



Ja tässä on edetty seuraavaan vuoteen, päivämäärä on 8. tammikuuta 2017:



Kyse on kirjaston uudella puolella sijaitsevan tieto-osaston näyttelystä, joka yleensä vaihtuu hyvin usein - pari viikkoa olisi tavanomaiselle näyttelylle pitkä aika. Mutta tässä, kuten kuvasta näkyy, ei olekaan kyse tavanomaisesta aiheesta. Kirjasto ottaa hyvin harkitusti kantaa turvapaikanhakijoihin, oleskelulupiin ja palautuksiin. Afganistan, Somalia ja Irak - turvallisia maita. Hyvää matkaa! Miten kauan kirjastolaisilta on mahtanut tuon lyhyen tekstin sorvaamiseen mennä? Ei ihme, että noin hienosta ideasta ei haluta luopua - parempi siis roikottaa näyttelyä kirjastossa loputtomiin.

Tekstihän on sarkastisuudessaan hyvin onnistunut, ja ensiksi siitä tuleekin mieleen, millainen määrä teetä ja aivotyötä sen kehittämiseen on mennyt. Selkeä paheksunta ei näyttäisi kovin hyvältä, mutta tämä on viaton matkailumainos. Mukaviin maihin, joita kuvaamaan valppaat kirjastohenkilöt ovat etsineet houkuttelevia teoksia. Jostakin syystä ne on nyt laitettu vitriiniin. Yleensä tuon paikan näyttelyaineisto ei ole lasin alla.

Jokaisella on tietysti oikeus mielipiteeseen, ja tässä tapauksessa se on niin sanotusti oikea mielipide, se mielipide jonka kannalla ovat ne, jotka eivät ole pahoja. Se, että kirjasto on kaikkien kaupunkilaisten ja eri tavalla ajattelevien paikka, niin hyvien kuin pahojenkin, ei haittaa henkilökuntaa. Heille ei tule luultavasti edes mieleen, että omien asenteiden esittely ei kuulu heidän työhönsä. Tai että ei ole oikein käyttää työpaikkaansa hyväksi ideologisessa työssä, silloin kun ideologiset kannanotot eivät työpaikalle kuulu.






tiistai 3. tammikuuta 2017

Turun yliopiston yhteiskuntatieteilijöiltä näkyvä tuki Halla-aholle

Turun yliopiston yhteiskuntatieteellinen tiedekunta on ottanut hiljattain käyttöön oman sloganin. Se kuuluu näin: Uskalla ajatella - Dare to think. Hieno lause, mutta mitä piiloviestejä siihen sisältyy? Kuten moni poliittiseen lähihistoriaan tutustunut tietää, "Uskalla ajatella" oli Jussi Halla-ahon kampanjaslogan hänen ensimmäisissä vaaleissaan eli eduskuntavaaleissa 2007. Uutinen asiasta on tiedekunnan intrassa eli tunnusten takana, mutta tässä siitä kopio:





















Mistä Turun yhteiskuntatieteilijöiden ratkaisu kertoo? Tiedekunnan hallintopäällikkö viittaa häveliäästi vain Kant-yhteyteen, mutta takana lienee muutakin. Onko kyseessä harkittu mutta hienovarainen tuki Halla-aholle tulevissa kunta- ja eduskuntavaaleissa? Ajoitus ainakin olisi sopiva. Hänhän ilmoitti paluustaan Suomen politiikkaan samoilla hetkillä, kun Turun sosiaalitieteilijät ja politologit julkistivat uuden tunnuslauseensa. Tuki on siinä tapauksessa melko massiivista, onhan tiedekunnan piirissä merkittäviä alan tutkijoita sekä muun muassa Eduskuntatutkimuksen keskus.

Tässä vielä tietoisku aiheesta:

www.youtube.com/watch?v=L0zgxL8l_xg


tiistai 15. marraskuuta 2016

Naamioituneet häiriköijät vauhdissa Turun yliopiston luennolla

Perussuomalainen-lehden päätoimittaja Matias Turkkila piti 15.11.2016 vierailuluennon Turun yliopistossa. Kuten seuraavasta laitoksen johtajan viestistä voi lukea, tilaisuudessa oli paikalla naamioituneita mielenosoittajia. Lopulta tiedekunnan väen piti pyytää häiritsijöitä poistumaan. 

Osa henkilökunnasta oli sosiaalitieteiden sähköpostilistalla etukäteen vastustanut Turkkilan vierailua. Onko ihme, että opiskelijat häiriköivät, kun henkilökunnan jäseniltä - yliopiston opettajilta ja tutkijoilta - tulee vähintään epäsuoraa tukea? Turkkila oli esimerkiksi rinnastettu pedofiileihin ja koulusurmaajiin. Ja "trumppeihin".

Alla olevat viestit ovat toiseksi viimeistä lukuun ottamatta henkilökunnan kirjoittamia. Kaksi ensimmäistä on kirjoitettu välikohtauksen jälkeen. Kaikki viestit ovat tulleet sosiologian, sosiaalipolitiikan, sosiaalityön ja taloussosiologian opiskelijoiden ja henkilökunnan sähköpostilistoille, siis laajalle joukolle lukijoita. Näillä samoilla listoilla ilmoitetaan muun muassa ajankohtaisista opiskeluasioista.

Yksi kirjoittajista, sosiaalipolitiikan professori, on SDP:n kunnanvaltuutettu Turun lähikunnassa sekä taannoinen eduskuntavaaliehdokas.

ti 15.11.2016 16:23 
sosiaalitieteet@lists.utu.fi;
talsosop@utu.fi <talsosop@lists.utu.fi>;
slista@lists.utu.fi;
sospol-opiskelijat@lists.utu.fi;


Hyvä sosiaalitieteiden väki,

Matias Turkkilan vierailuluento ei sitten sujunut välikohtauksitta. Minulle on usea henkilö kertonut, että luennon alkua häiritsi noin viidentoista minuutin ajan naamioitu mielenosoittajajoukko. Tällä Rajat kiinni -liikkeeltä lainatulla taktiikalla (poislukien naamioituna esiintyminen)  pyrittiin ilmeisesti sanomaan jyrkkä ei rasismille. Toisin kuin Turun valtuuston tapauksessa paikalle ei kuitenkaan pyydetty poliisia vaan kurssin vastuuopettaja ja tiedekunnan hallintoväki pyysi häiritsijöitä poistumaan (myös jotkut opiskelijta), mikä sitten lopulta toteutuikin (vrt. http://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/2994355/Mielenosoittajat+hairitsivat+valtuuston+kokousta++avuksi+pyydettiin+poliisi).

Tämän viestin vastaanottajille lienee jo pariin otteeseen kerrottukin, että Matias Turkkilaa ei ollut pyydetty paikalle levittämään poliittista sanomaa vaan kertomaan perussuomalaisten verkostoista ja sosiaalisen median käytöstä -- asioista, joita hänen voi ajatella tuntevan. Kurssin vastuuopettaja Arttu Saarinen oli sitoutunut pitämään huolta, että asiassa pysytään. Lisäksi opiskelijoilla oli varattu luennon lopuksi mahdollisuus tehdä Turkkilalle kysymyksiä (luennon aiheesta ja muusta). Näillä reunaehdoilla en laitosjohtajana nähnyt estettä luennon toteuttamiselle. Tätä nimittäin kysyttiin minulta vierailuluennosta ennakkoon käydyn keskustelun seurauksena.

Hyvät naamioiden takana piileskelevät mielenosoittajat (jos ylipäätään kuulutte viestin vastaanottajiin) opiskelutilanteen häiritseminen poliittisista syistä ei ole mitenkään hyväksyttävää. Metelöiminen ei ole verrattavissa argumentointiin, joka on yliopistossa ainoa oikea tapa ajaa asiaansa. En usko, että esiintymisenne edisti rasismin vastaista asiaa tai perussuomalaisten vastustamista, pikemminkin päinvastoin. Voitte kuvitella, miten vastapuolen medioissa tätä tullaan käsittelemään. 

Minulle on lisäksi kerrottu, että jotkut opiskelijat kokivat tilanteen uhkaavaksi ja ahdistavaksi. Se ei ehkä ollut tarkoituksenne -- vai oliko?

Luotan siihen, että opettajakunta ei mitenkään tue tällaista opetuksen häiritsemistä.

Hannu
sosiaalitieteiden laitoksen johtaja   


________________________________________________________

seuraava viesti kirjoitettiin 16.11., siis välikohtauksen jälkeen:
sosiaalitieteet@lists.utu.fi; 
slista@lists.utu.fi;

Hei,

Tilaisuus oli jo itsessään poliittinen, koska Turkkila ei ole opettaja tai tutkija, vaan ennen kaikkea poliitikko. Itse näen sananvapauden tärkeänä perusoikeutena ja se pitää taata jokaiselle. Rasismia en sen sijaan hyväksy lainkaan, eikä sitä kuulu myöskään yliopiston hyväksyä. Turun Sanomien uutisen sijaan kannattaa perehtyä historian kirjoihin tai esimerkiksi tämän päivän uutisointiin Turkista. Ne kertovat meille paljonkin siitä, mitä voi tapahtua sivistyksemme kehdossa, jos hiljaa hyväksymme (tai pahempaa, ylenkatsomme) ääriliikkeiden nousun valtaan.

Minna 




Turkkila rinnastetaan pedofiileihin, vertailua 1930-lukuun

14.11.2016
slista@lists.utu.fi;
sosiaalitieteet@lists.utu.fi;

talsosop@utu.fi <talsosop@lists.utu.fi>;
sospol-opiskelijat@lists.utu.fi;


Hei,

Sananvapaudella on aina rajansa. Moniko pitäisi hyvänä asiana sitä että yliopistolle kutsuttaisiin luennoimaan joku pedofilian puolestapuhuja tai koulusurmien ihannoija? Epäilemättä sellaisessa tilanteessa vapaan keskustelun kannattaja harkitsisi asiaa. Miksi rasismi ja ihonvärin tai etnisen taustan perusteella vähemmistöön kuuluvien oikeuksien polkeminen ei herätä vastustusta?

Turkkilan kutsuminen puhumaan yliopistolle asiantuntijan roolissa tarjoaa hänelle ja hänen edustamalleen asialle arvovaltaa ja legitiimiyttä. Mitä useampi kuulija yleisössä on sitä enemmän huomiota hänen asialleen.

Historiaan katsovien kannattaa muistaa myös 1930-lukua, jolloin Suomessa yhtä lailla oli vaikeuksia puuttua äärioikeiston toimintaan ja jopa kyydityksiä vähäteltiin pitkään. 

Sähköpostiviestittely asiasta päättyy osaltani tähän. Kasvotusten keskustelen mielelläni asiasta edelleen, jos jollakulla on kiinnostusta.

t. Suvi K

YTT, dosentti, akatemiatutkija
Sosiaalitieteiden laitos/sosiologia
Assistentink. 7
20014 Turun yliopisto